Kausi 2022-2025

Suuri osa roskaantumisen hillintää on tietoisuuden ja tiedon lisäämistä. Tiheinkään roska-astioiden sijoittelu ei auta, jos astioita ei hyödynnetä. Kaupunkilaisen roskaaminen voi osin johtua tietämättömyydestä. Esimerkiksi tupakantumppien haitallisuudesta ympäristössä eivät kaikki ole tietoisia. Osittain roskaantuminen johtuu ihmisten välinpitämättömyydestä. Silloin ongelmaan puuttuminen on vaikeampaa, mutta tietoisuutta lisäämällä, roskien oikeaoppista hävittämistä helpottamalla ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoamalla voidaan ongelmaan parhaiten puuttua. Vähäroskainen ympäristö motivoi olemaan roskaamatta, kun taas roskainen ympäristö laskee roskaamisen kynnystä. Jokainen kaupunkilainen voi siis vaikuttaa omalla toiminnallaan enemmän kuin ehkä uskookaan. Ensimmäisessä roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelmassa painopiste on viestinnän toimenpiteissä, joilla lisätään monipuolisesti tietoisuutta roskaantumiseen liittyvistä tekijöistä ja näkökulmista. Toisaalta olennaista toimenpideohjelmassa on myös tiedon tuottaminen niiltä osin, kun se on roskaantumisen hillitsemiseksi tarpeellista. On oleellista ymmärtää syitä tahallisen roskaamisen takana, jotta siihen voidaan tehokkaasti puuttua.

Kaupungin viihtyisyyden kannalta on oleellista, että yleiset alueet ovat siistejä ja kutsuvat viettämään aikaa. Ulkona vietetty aika parantaa terveyttä ja hyvinvointia ja lisää kaupungin vetovoimaisuutta. Erityisesti koronaaikana kaupungin puistot ja viheralueet ovat tarjonneet tilan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lisääntynyt puistojen ja muiden yleisten alueiden käyttö näkyy kuitenkin myös roskaantumisen lisääntymisenä, mikä laskee alueiden viihtyisyyttä ja terveellisyyttä. Kaupunkiympäristön kunnossapitoyksikkö käytti vuonna 2020 puistoalueiden puhtaanapitoon 3,4 miljoonaa euroa, josta noin 700 000 euroa osoitettiin laittomien kaatopaikkojen ja yleisötapahtumien siivoukseen sekä merivesialueiden puhtaanapitoon. Katualueiden puhtaanapitoon käytettiin 8,5 miljoonaa euroa. Helsingissä oli keväällä 2020 kaupunkiympäristön toimialan yleisten alueiden kunnossapidon vastuulla yhteensä 7857 roskaastiaa, joiden koko vaihteli 60 litrasta 5 kuutiometriin. Niistä lähes 150 oli aurinkoenergialla toimivia älyroskiksia, jotka puristavat roskat tiiviiksi ja mahduttavat sisäänsä viisi kertaa enemmän roskaa tavalliseen astiaan verrattuna. Kunnossapitoon osoitetusta panostuksesta huolimatta roskaisuus ja puutteet roska-astioiden volyymissä ovat tyypillisiä kaupunkilaisten esittämiä huolenaiheita. Erityisen tärkeää on kartoittaa roskaantumiselle alttiit alueet ja hyödyntää tietoa roska-astioiden sijoittelussa ja tyhjennysväleissä. Ohjelmassa on huomioitu myös hulevesien mukana kulkeutuva roska ja mikromuovi. Yleisten alueiden roskaantumisen hillintä vaatii resursseja. Uuden astian hankkiminen on kertaluontoinen investointi, mutta tyhjentäminen ja kunnossapito ovat jatkuvaa toimintaa.

Rakentaminen ja purkaminen synnyttää valtavasti jätettä. Euroopan tasolla tarkasteltuna noin kolmannes kaikesta ihmisen toiminnasta syntyvästä jätteestä liittyy rakentamiseen. Rakennustyömailta päätyy ympäristöön esimerkiksi panoslankoja sekä erilaisia pakkausmateriaaleja, vaahtomuovia ja styroksinpalasia. Rakentamisen muovit green deal-sopimus vuosille 2020–2027 pyrkii lisäämään merkittävästi kalvomuovien lajittelua ja kierrätystä. Lisäksi tavoitteena on järjestää koulutusta ja tuottaa oppaita hyvästä työmaakäytännöstä ja työmaiden 9 jätehuoltosuunnitelmasta. Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelmassa huomioidaan erityisesti meritäyttöjen aiheuttama roskaantuminen ja hulevesien sekä tuulen mukana työmailta kulkeutuvat roskat.