Roskaantuminen on yksi suurimmista ihmisen aiheuttamista ongelmista, jotka uhkaavat sekä ihmisiä että luontoa. Roskaantumisen syitä on useita, esimerkiksi ihmisen ympäristöön jättämät roskat, hulevesien riittämätön puhdistus ja roska-astioiden riittämättömyys.
Millaisia vaikutuksia roskaantumisella on?
Roskaantumisella on haitallisia vaikutuksia sekä ekosysteemeille että ihmisille. Merieläimistä etenkin nisäkkäät, linnut ja kalat voivat takertua meriin päätyneeseen roskaan. Roskien syömisestä puolestaan saattaa koitua haittaa monenlaisille eliöille. Muovijäte aiheuttaa vuosittain maailmanlaajuisesti miljoonan merilinnun ja sadan tuhannen merinisäkkään kuoleman (SYKE 2022).
Roskat vaikuttavat myös viihtyvyyteen ja niiden poistosta aiheutuu merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Vuonna 2024 Helsingin kaupunki käytti yli 14 miljoonaa euroa yleisten alueiden puhtaanapitoon. Vapun siivous Helsingissä maksoi yli 160 000 euroa.
Suurin osa roskista on muovia
Muovia on kaikkialla elintarvikkeiden ja kosmetiikan pakkauksista puhelimen kuoriin, vaatteisiin ja sisustustekstiileihin. Muovijäte muodostaakin suurimman osan kaikesta ympäristöön päätyvästä roskasta.
Muovit säilyvät ympäristössä kauan ja vähitellen haurastuvat ja murentuvat pienemmiksi palasiksi ja hiukkasiksi. Pienten muovihiukkasten eli mikromuovien määrä ympäristössä kasvaa jatkuvasti, eikä niitä käytännössä pystytä poistamaan. Mikroskooppisen pieniä muovinpaloja on löydetty niin kalojen, simpukoiden kuin äyriäisten sisältä ja jopa syvänmeren pohjan eliöistä.
Myös ihmisen elimistöön päätyy mikromuovia erityisesti juomaveden mukana. Ihmiset altistuvat mikromuoveille päivittäin ravinnon, sisä- ja ulkoilman (mm. katupölyn) sekä ihon kautta, mutta altistumisen määrää ja sen mahdollisia vaikutuksia terveyteen ei vielä tarkkaan tunneta (SYKE 2022).
Tiesitkö, että yli 90 prosenttia merilinnuista on syönyt muovia? 1960-luvulla luku oli alle viisi prosenttia.
Tupakantumppi on maailman yleisin roska
Luontoon päätyy pelkästään Suomessa miljardeja tumppeja vuosittain. Tumppien hajoaminen kestää luonnossa vuosia. Tupakantumppi sisältää muovia sekä lukuisia eliöille haitallisia aineita, jotka tumpin hajotessa päätyvät maaperään ja vesistöihin.
Tiesitkö tätä tumpeista
- Tupakantumpit ovat maailman yleisin muoviroska, myös Suomen rannoilla.
- Tupakantumpit sisältävät mm. arsenikkia, lyijyä, nikotiinia, kadmiumia, kuparia ja formaldehydia. Nämä haitalliset aineet imeytyvät luontoon maahan ja veteen heitetyistä tumpeista.
- Kestää jopa 10 vuotta, että tupakantumppi hajoaa kokonaan ja luonnossa se hajoaa pieneksi mikromuoviksi.
- Hiekoitushiekan hyötykäyttö talven jälkeen estyy, koska sen seassa on niin paljon roskaa – pääasiassa tupakantumppeja.
Miten roska päätyy luontoon ja mereen?
Roskaantumisen syitä on monia: asukkaiden ympäristöön jättämät roskat, hulevesien riittämätön puhdistus, viemärien ylivuototilanteet, jätteen hylkääminen, kadulta poistetun lumen varastointi ja hävitys, roska-astioiden riittämättömyys sekä rakennus- ja purkutyömailta tuulen mukana leviävät roskat.
Erityisesti kaupungeissa on laajoilla alueilla huleveden viemäröintiä. Hulevesi tarkoittaa rakennetuille alueille kertyvää sade- ja sulamisvettä. Käytännössä kadulla maassa näkyvä ritiläkaivo johtaa vedet avo-ojien ja/tai hulevesiviemäriverkoston kautta lähimpään vesistöön ja osasta alueita mereen.
Koska kaivoissa ei ole roskille varsinaisia suodattimia, päätyvät ne sellaisenaan vesistöihin. Varsinkin rankkasateilla ja sulamisveden mukana puistoihin, kaduille ja lumipenkkoihin kertynyttä roskaa siirtyy nopeasti suuria määriä vesistöihin ja mereen.
Moni heittää tupakantumpit sadevesikaivoihin. Vuosittainen Mahanpuruja muovista -kampanja muistuttaa, että hulevedet johdetaan lähes kaikkialla puhdistamatta suoraan lähimpään vesistöön. Lue lisää kampanjasta Pidä Saaristo Siistinä ry:n sivuilta.
Mitä roskaantuminen maksaa?
Helsingissä yleisten alueiden puhtaanapidon kustannukset olivat vuonna 2024 yli 14 miljoonaa euroa, josta katualueiden osuus oli yli 9 miljoonaa euroa. Puistojen ja luonnonmukaisten alueiden siivoukseen vuonna 2024 kului yli 4,6 miljoonaa euroa. Pelkästään vapun siivoaminen maksoi Helsingin kaupungille noin 89 000 euroa ja Hanamin yli 35 000 euroa.
Vesialueiden puhtaanapidon kustannukset vuonna 2024 nousivat yli 400 000 euroon ja sadevesikaivojen puhdistus maksoi Helsingille yli 350 000. Lisäksi kaupunki hankki uusia roska-astioita ja syväsäiliöitä 171 000 eurolla vuonna 2024.
Roskaantuminen maksaa myös epäsuorasti, sillä se voi aiheuttaa esimerkiksi terveyshaittoja ihmisille tai eläimille.