Itäkeskuksen African Care ry:n tilassa on odottava tunnelma, kun kymmenisen naista asettuu pitkän pöydän ääreen. Ryhmätilassa on alkamassa korjauspaja, jossa jokainen voi korjata omia vaatteitaan ja saada opastusta, jos omat taidot eivät vielä riitä.
Pöydän ääressä ei hukata aikaa, vaan toimeen tartutaan heti. Dirac-niminen ompelija korjaa punaisen mekon rispaantunutta helmaa.
– Ompelukoneella tekeminen on minulle uutta, tämä on ensimmäinen kerta, hän sanoo. Korjauspajan ohjaaja Pau Kettunen opastaa vaihe vaiheelta, ja työn tulosta alkaa syntyä. Vieressä Keya opettelee parsimaan reikää villalangalla.
– Osaan tehdä ompelukoneella kaikkea, koska äitini opetti minua. Parsiminen sen sijaan on aivan uutta, hän kertoo.
Ympäristötavoitteita saavutetaan yhdessä asukkaiden kanssa
Korjauspaja on osa kaupungin Kestävät arjen valinnat -hanketta. Tavoitteena on lisätä ympäristötietoutta asukkaiden keskuudessa, jotta kaupungin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet saavutetaan. Siihen tarvitaan asukkaiden osallistumista. Kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteisiin on kirjattu, että niin työntekijät, yritykset kuin asukkaatkin toimivat ympäristövastuullisesti.
– Helsinki on tehnyt paljon kehittämistyötä kaupungin omissa palveluissa ja asiantuntijaverkostoissa esimerkiksi liikenteen ja rakentamisen teemoissa. Viime vuosina olemme kokeilleet yhä enemmän tapoja tehdä ympäristötyötä yhdessä asukkaiden ja järjestöjen kanssa. Toivomme, että näitä kokemuksia voisivat hyödyntää muutkin kaupungit, hankkeen projektipäällikkö Terhi Takala kertoo.
Kestävät arjen valinnat -hanke alkoi vuoden 2024 alussa ja se kestää vuoden 2026 loppuun. Hanke keskittyy kiertotalouteen, ja sen erityinen kohderyhmä ovat maahan muuttaneet. He valikoituivat kohderyhmäksi muun muassa siksi, että vieraskielisten osuus helsinkiläisistä on 22 prosenttia, ja osuuden odotetaan kasvavan.
– Kaupungin palvelut on tarkoitettu kaikille helsinkiläisille. Olemme pohtineet, miten saisimme myös haavoittuvimmassa asemassa olevat palveluiden pariin. Samalla haluamme varmistaa, että kaikilla helsinkiläisillä on riittävästi tietoa ja mahdollisuus osallistua kestävän arjen toteuttamiseen”, Takala sanoo.
Hankkeessa kokeiltuja ratkaisuja ovat yhteistyö järjestöjen kanssa, ekonaapuritoiminta sekä neuvonta- ja keskustelutilaisuudet.
Odottamaton kohtaaminen synnytti yhteistyötä
Kaupunki on laajentanut yhteistyötään myös neljännelle sektorille eli itseohjautuvaan kaupunkiaktivismiin. Korjauspajayhteistyö syntyi sattumalta.
Kalasataman Redissä järjestetään kuukauden ensimmäisenä lauantaina vertaisryhmänä Korjauskaupunki-toimintaa, jossa kuka tahansa voi korjata omia vaatteitaan ja tavaroitaan sekä oppia toisilta. Kestävän elämäntavan aktiivi Laura Penttinen keskusteli kiertotaloustapahtumassa Korjauskaupungista toisen aktiivin kanssa, kun viereisessä pöydässä istunut Helsingin kaupungin ympäristöasiantuntija Leona Silberstein kuuli keskustelun.
– Aloimme huudella viereisiin pöytiin ja miettiä, millaista yhteistyötä voisimme kaupungin kanssa tehdä edistääksemme kestävää arkea, Penttinen muistelee.
Tuosta kohtaamisesta syntyi yhteistyö, joka näkyy nyt käytännön tekemisenä korjauspajoissa.
Korjauspajoille innostunut vastaanotto
African Caren Hyrrä-toiminnan ryhmänohjaaja Huda Ibrahim varmistaa järjestön ja hankkeen yhteistyön sujuvuuden. Hän on energia- ja ympäristötekniikan insinööri, jolle kiertotalous ja ympäristökysymykset ovat arkipäivää.
– Olen voinut hyödyntää omaa osaamistani tässä hankeyhteistyössä. Ympäristö ja ihmiset kulkevat käsi kädessä, ja nämä teemat selvästi kiinnostavat. Monilla on jo käytännön kiertotaloustietoa tietämättä, että kyse on kiertotaloudesta, Ibrahim pohtii.
Hyvinvointitoiminnan koordinaattori Sanna Honkaniemi aloitti African Caressa elokuussa, mutta kuuli jo edeltäjältään, kuinka innoissaan asiakkaat olivat pajoista.
– Perusidea liittyy kotoutumiseen ja ympäristöasioihin, joista jokaisella on oikeus saada tietoa. Meillä on tapahtumissa mukana järjestön omat kulttuuritulkit ja lastenhoitajat, jotta osallistuminen on mahdollisimman saavutettavaa, Honkaniemi kertoo.
Saman kysynnän vahvistaa Terhi Takala.
– Korjauspajoja toivotaan aina uudelleen. Olemme saaneet jatkuvasti palautetta, että toiminta koetaan todella tärkeäksi.
Ajattelu siirtyy uuteen asentoon
Korjauspajojen ohjaajina toimivat Laura Penttinen ja Pau Kettunen pitävät kokemusta antoisana myös itselleen. Pajojen työkielenä on selkosuomi, mikä vaatii ohjaajalta tiivistä ja selkeää ilmaisua. Kettusen mukaan se vie omankin ajattelun uuteen asentoon.
– Käsityöt vaativat toistoa, ja samalla voi opettaa kieltä vaikkapa nimeämällä esineitä ja työvaiheita, Kettunen kuvailee.
Penttinen lisää, että parsimisen pistoja voi toisinaan olla vaikea kuvailla suomeksikin, jolloin kädestä pitäen näyttäminen tekee asioista ymmärrettäviä.
– Usein pajasta lähtiessä oma puhe pysyy lyhyenä ja selkeänä vielä tovin tilaisuuden jälkeenkin. Yhteinen tekeminen madaltaa kynnystä puhua suomea, jota moni maahan muuttanut ei pääse arjessaan käyttämään tarpeeksi. Kielitaito karttuu samalla, kun vaatteet saavat uuden elämän. Antoisinta on nähdä, miten tietotaito alkaa levitä ja ryhmäläiset opastavat toisiaan. Yhteisö ja osaaminen alkavat elää omaa elämäänsä, Kettunen sanoo.
Pajan merkitys ulottuu saumoja syvemmälle. Tulkin välityksellä haastateltu nimettömänä pysyvä osallistuja kertoo, että käsityöt ovat tärkeä taito kalliiden elinkustannusten maassa. Suurin anti on kuitenkin henkinen.
– Ryhmässä tulee hyvä mieli. On merkityksellistä osallistua ja kokea olevansa osa yhteiskuntaa. Jos on huono päivä, täällä mieli kohenee. Se heijastuu koko perheeseen ja sitä kautta laajemmin yhteiskuntaan.
Teksti: Elina Hakola
Kuva: Nuura Naboulsi