7Kiertotalousvaatimusten lisääminen palvelu- ja asuinrakennusten suunnittelulle ja toteutukselle

Mitä on tehtävä?

• 2035

  Selvitetään ja otetaan käyttöön kiertotalousnäkökulmaa tukevia vaatimuksia ja ohjeita kaupungin omalle palvelu- ja asuinrakennusten suunnittelulle ja toteutukselle.

  Näytä lisätiedot

  Toimenpiteessä selvitetään laajasti erilaisia rakentamisen kiertotalousnäkökulmia ja edetään pilotointien kautta käytäntöön. Myöhemmin asetettavien vaatimusten ja ohjeiden päätavoitteena on vähentää neitseellisen raaka-aineen käyttöä, vähentää hiilijalanjälkeä ja lisätä rakennusten käyttöikää. Kaupungin palvelu- ja asuntorakennushankkeissa kiertotaloustoimenpiteiden toteuttaminen on vielä yksittäistä ja hankekohtaista eivätkä käytännön toteutusmallit ole vakiintuneita. Hankekohtaisia kiertotalousvaatimuksia ei ole voitu asettaa, koska tieto lähtötilanteesta on puutteellista. Kaupungin oman palvelu- ja asuinrakennusten tuotannon hankemäärä on suuri ja hanketyypit vaihtelevia. Palvelurakennushankkeet pitävät sisällään päiväkoteja, kouluja, terveyskeskuksia, kirjastoja ym. Tilat-palvelussa ennakoitu vuosittainen alkavien uudis-, perusparannus- ja tilamuutoshankkeiden määrä sitoumusajanjaksolla on noin 22. Asuntotuotannossa ennakoitu vuosittainen alkavien uudis- ja peruskorjauskohteiden määrä sitoumusajanjaksolla on noin 12. Suuresta hankemäärästä johtuen lähtötilanteen ja tulevien tavoitteiden asettamisessa on edettävä pilotoinnein. Joitain pilotteja on jo toteutettu, kuten esimerkiksi uudelleenkäyttöselvityksiä, yksittäisten rakennusosien ja kiintokalusteiden uudelleenkäyttöä, tietyn purkumateriaalin tehokkaampaa kierrätystä ja rakennusosien myyntiä. Tarkkaa tietoa kiertotaloustoimenpiteiden kustannusvaikutuksista ei ole. Pilotit voivat olla esimerkiksi erilaisia selvityksiä, materiaalitutkimuksia tai -testauksia sekä toimintamallien kokeiluja. Kiertotalousnäkökulmia voivat olla esimerkiksi rakennusosien ehjänä purettavuus ja uudelleenkäyttö, rakennusten muunneltavuus, kierrätys- ja uusiomateriaalien käyttö, kierrätysaste, materiaalitiedon hallinta sekä rakennusmateriaalien resurssiviisas käyttö ja varastointi. Pilotointikohteiden määrä suhteessa kokonaishankemäärään on maltillinen, sillä hankkeet kestävät tyypillisesti 3–4 vuotta. Pilotoinneissa tavoitellaan määrän sijasta laatua, eli uusia toimintamalleja ja laaja-alaisia toimenpiteitä. Lopulliset tulokset piloteista saadaan vasta rakennushankkeen päätyttyä, jolloin pilottien määrän ajanjaksolla on oltava rajallinen. Pilottien avulla kootaan tietoa, millaiset kiertotaloustoimenpiteet ovat mahdollisia toteuttaa kaupungin talonrakennushankkeissa; mitkä toimenpiteet soveltuvat millekin rakennustyypille, mitä asioita tulee ottaa huomioon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, millaisia käytännönjärjestelyjä vaaditaan (esim. varastointi), mitkä ovat kustannukset ja aika- tai resurssirajoitteet. Tavoitteena on, että pilottien tulosten perusteella saadaan tietoa lähtötasosta ja tunnistetaan parhaiten soveltuvimmat sekä vaikuttavimmat toimenpiteet ja toimintamallit. Käytänteet siirtyvät vaatimuksina kaikkiin hankkeisiin sen perusteella, onko ne todettu soveltuviksi ja hanketyyppiin sopiviksi. Tavoitteena on asettaa määrällisiä tai muita konkreettisia vaatimuksia hankkeille, kuten esimerkiksi %-osuus rakennusosista tai kiintokalusteista uudelleenkäytettyjä tai %-osuus käytetyistä materiaaleista uusiomateriaalia.

Mitä nyt tehdään?

• 2024

  Selkeytetään prosessia, jolla varmistetaan rakentamisen ympäristövaatimusten huomioiminen suunnittelussa ja toteutuksessa.

• 2024

  Määritetään kiertotalousvaatimukset