EU:n Interreg-rahoitteisessa Resilient Sea -hankkeessa tuotetaan suunnitteluohje kunnille. Ohjeistuksessa tulee olemaan konkreettista ohjeistusta liittyen vesienhallinnan kaavoittamiseen, luontopohjaisiin ratkaisuihin, rantakohteiden ennallistamiseen ja viherrakenteisiin. Suunnitteluohjeistukseen kootaan kokemuksia Suomen ja Ruotsin rannikkokunnilta, sekä hankkeessa toteutetuista piloteista.
Hanke on käynnissä toukokuusta 2026 vuoteen 2029.
Pääkaupunkiseudun yhteistyössä tuotettu työmaavesiohje julkaistiin alkuvuodesta 2024 ja on otettu käyttöön. Ohjetta on pyritty jalkauttamaan ja siitä viestimään aktiivisesti esimerkiksi esittely-, seminaari-, ja koulutustilaisuuksin. Uutta ohjeistusta on esitelty asiantuntijoille, logistiikkaoperaattoreille, ympäristövalvojille, rakennusvalvonnalle ja kaupungin sisäisille tilaaja- ja rakennuttajatahoille. Vuonna 2025 kaupungin omassa rakentamistoiminnassa otettiin käyttöön työmaavesien tarkkailusuunnitelma herkillä vesistöalueilla. Rakentamispalveluliikelaitos Staran hulevesisuodattimien käyttö laajeni, ja suodattimien toimivuutta seurattiin automaattisesti. Stara myös kehitti omana innovaatiotoimintanaan hulevesien suodatinjärjestelmiä, jotta savimailla saadaan kiintoainekset tehokkaammin pois rakentamisen hulevesistä ennen maastoon laskemista.
Työmaavesikoordinaattori on aloittamassa elokuussa 2026. Työmaavesikoordinaattorin tehtävänä on varmistaa työmaan vesienhallinnan kokonaisuus. Tähän kuuluu mm.:
Kaupunkiympäristön toimialalla järjestetään kaavakouluja etenkin uusille maankäytön suunnittelijoille. Tilaisuuksien lisäksi niiden materiaalit jäävät osaksi kaavakoulua pysyvästi. Itämeri-aiheisen kaavakoulun aiheina olivat Itämeren tila, maankäytön vaikutukset rannikkovesiin, sekä case-esimerkki maankäytöstä ranta-alueella.
Helsingin kaupungin karttapalvelun uusi herkät vesikohteet-karttataso sisältää kohteita, joiden on arvioitu olevan erityisen herkkiä pH:n muutoksille ja kohonneille kiintoaineen pitoisuuksille pienen vesimäärän, arvokkaan lajiston, virkistyskäytön tai luonnontilaisuuden takia. Karttataso sisältää 200 metrin puskurivyöhykkeineen tiedossa olevat luonnontilaiset ja sen kaltaiset purouomat, lammet ja norot, taimenpurot, joet ja jokien sivuhaarat, lähteet, herkät meren sisälahdet ml. Natura-merenlahdet, viitasammakkokohteet ja uimarannat.
Aineisto on tarkoitettu työmaavesien käsittelyn suunnittelun tueksi, mutta sitä voi hyödyntää myös muussa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä luonnonsuojelun suunnittelussa.
Kaupungilla on otettu käyttöön myös ohjeistus herkkien vesikohteiden tunnistamisesta. Ohjeistus on suunnattu erityisesti suunnittelijoille, rakennuttajille, urakoitsijoille sekä työmaiden valvonnasta vastaaville, jotta herkät kohteet huomioidaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Ohjeistuksessa kuvataan keskeiset herkkien vesikohteiden tunnistamiskriteerit, riskitekijät, sekä tarvittavat suojaus- ja hallintatoimenpiteet.
