
EU Interreg-rahoitteisessa Resilient Sea -hankkeessa Helsinki toteuttaa kunnostuspilotteja kolmella alueella: Porolahdella, Tahvonlahdella ja Iso Huopalahdella. Piloteissa kokeillaan esimerkiksi luontopohjaisia ratkaisuja ravinnekuorman pienentämiseksi, alumiinikäsittelyä fosforin sitomiseksi, sekä biohiilisuodatusta ravinteiden ja saasteiden vähentämiseksi. Pilotit toteutetaan osa-yhteistyössä John Nurmisen säätiön kanssa.
Hanke on käynnissä toukokuusta 2026 vuoteen 2029.
Vuonna 2025 toteutettiin Helsingin suurimmilla puroilla (Mätäjoki, Haaganpuro, Longinoja, Viikinoja, Mustapuro ja Mellunkylänpuro) kemiallisen tilan seurantaohjelma, jossa määritettiin tiettyjen haitallisten aineiden pitoisuuksien vuosikeskiarvot. Näihin aineisiin lukeutui esimerkiksi raskasmetalleja, torjunta-aineita ja PFAS-yhdisteitä. Seurannasta julkaistaan raportti ja lyhyt esitys myöhemmin.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päivitti kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä lumenhallinnan osalta. Määräyksillä ohjataan aiempaa vahvemmin lumen vastaanottopaikkojen perustaminen muualle kuin ympäristöolosuhteiltaan herkimmille alueille. Lumen sulamisvesien hallintatarvetta on täsmennetty verrattuna aiempaan määräykseen.
Helsingin kaupungin ympäristöterveyden ja Helsingin yliopiston yhteistyöprojektissa kartoitettiin Marjaniemen uimarannan valuma-alueella uimarannalle päätyvän ulostesaastutuksen lähteitä. Mustapuron ja sen edustan merialueen sekä Marjaniemen uimaranta-alueen veden mikrobiologista laatua sekä terveysriskinarvioinnissa käytettävien taudinaiheuttajamikrobien esiintymistä seurattiin näytteenotolla.
Projektissa tunnistettiin alueen hulevedet yhtenä saastelähteenä ja tämä ongelma pyritään ratkaisemaan. Projektissa saatuja tietoja voidaan hyödyntää laatiessa Marjaniemen sekä muiden uimarantojen riskinarviointia. Hulevesijärjestelmien ja erityisesti uimapaikkojen läheisyydessä sijaitsevien hulevesikaivojen säännöllisen ylläpidon merkitys vahvistui yhdeksi tärkeäksi tekijäksi uimavesien laadun turvaamisessa.
Projektin johtopäätöksenä saatiin myös ohjeistusta uimarannan ylläpitäjille koskien uimarannan ylläpitoa ja varusteluja. Myös uimarannan käyttäjät voivat toimillaan vaikuttaa uimaveden laatuun.